11 huhtikuuta 2022
Hyvinvointialuevaltuustoilla on työpöydillään tehtävänä määritellä järjestämisvastuun suunta. Hyvinvointialueiden itsenäisistä rooleista huolimatta valtio on vahvasti ohjaamassa toimintaa, koska rahoitus tulee valtiolta, eikä hyvinvointialueiden verotusoikeudesta ei ole olemassa linjavetoa. Samaan aikaan hoitajamitoitus kasvaa ja hoitotakuu kiristyy.
Janne Vainio
Hoitajamitoituksen kasvamisen ja hoitotakuuajan kiristämisen vaikutukset markkinaan ovat yksiselitteiset – kiireettömän hoidon kysyntä ja käyttö kasvavat. Lisääntyvä kysyntä ja käyttö kasvattaa yksityisen terveyspalvelusektorin palvelun tarvetta yhä enenevässä määrin. Voiko todella olla niin, että lainsäädäntö korostaa resurssivajetta ja rajoittaa kasvua.
Itseäni pohdituttavat nämä kysymykset:
Hölmömpikin näkee, että lainsäädännön kiristäessä palveluiden saatavuus ja palveluiden kysyntä nousevat. Positiivista on se, että yksityisen terveyspalvelusektorin näkökulmasta hyviä kumppaneita tarvitaan entistä enemmän, kun julkisen puolen resurssivajeet lisääntyvät. Kolikon kääntöpuolena on palveluvalikoiman kasvu niin suureksi, että jokaisella potentiaalisella palveluntuottajalla ei ole mahdollisuutta tarjota kaikkia tarvittavia palveluita ja siten pysyä kisassa mukana. Tilannetta vaikeuttaa entisestään hyvinvointialueiden ostopalvelubudjettien niukkuus.
Hoitovelkaa on purettava, siihen ei julkinen sektori omin voimin kykene. Yksityinen terveyspalvelusektori on otettava mukaan.
Jo nyt hoitoa on jäänyt toteutumatta ja henkilöresursseja on jouduttu kohdentamaan koronatilanteen hoitamiseen. Erikoisairaanhoidon kiireettömät leikkaukset ja sekä suun terveydenhuollon palvelut että perusterveydenhuollon palvelut ovat ruuhkautuneet. Hoitovelkaa on purettava, siihen ei meidän julkinen sektorimme omin voimin kykene. Yksityinen terveyspalvelusektori on otettava mukaan.
Digitaalisen asioinnin nopeus, palvelusetelit ja ostopalvelut kirivät perinteisen asioinnin rinnalle yhä lisääntyvällä vauhdilla, diagnostiikka lisääntyy. Yksityisen terveyspalvelusektorin vahvuus on se, että tietotekniset ratkaisut ovat reilusti pidemmällä kuin julkisen sektorin puolella. Esimerkkeinä vaikkapa etä- ja asiointipalvelut.
Tulevaisuuden palvelut vaativat automaattisia prosesseja.
Erityisesti nyt yksityisellä terveyssektorilla kannattaa lähteä rakentamaan omaa liiketoimintaa ja palvelumalleja hyvinvointialueiden tarpeisiin. Potilastietojärjestelmän on tarjottava kustannustehokas rajapintaratkaisu ja ominaisuuksia, joilla on mahdollisuus rakentaa yksilöllisiä asiointipalvelun palvelupolkuja liiketoimintatarpeen mukaisesti. Järjestelmän on yhdistettävä perinteinen vastaanottopalvelu, etävastaanottopalvelu ja asiointi niin, että ammattilaisen aikaa vapautetaan asiakaskohtaamiseen ja potilaan ohjautumista oikeaan hoitoon automatisoidaan. Potilastietojärjestelmiin tarvitaan kovan regulaation lisäksi toiminnallisuuksia, jolla ohjataan asiointia. Perinteiset nettiajanvarauspalvelut, oirearviopalvelut, chat- ja etävastaanottopalvelut eivät muuta nykytilannetta paremmaksi. Ne vain siirtävät palvelut sähköisiksi itsepalveluiksi ja voivat jopa vaikeuttaa joidenkin potilasryhmien asiointia. Kuluttajan näkökulmasta asioinnissa on kysymys helppoudesta, sujuvuudesta ja nopeudesta. Ammattilaiselle se taas tarkoittaa aikaa asiakkaan kohtaamiselle ja päätöksenteolle.
Tulevaisuuden palvelut vaativat automaattisia prosesseja. Kun terveydenhuollon ammattilainen kohtaa potilaan vastaanotolla, hoitopäätös ja hoidon seuraavat vaiheet eivät saa olla epäselviä kummallekaan. Hoitoprosessin edistämiseksi ei tarvita ihmistyövoimaa. Hoitoprosessi voidaan automatisoida, jolloin ammattilainen saa keskittyä potilaan kohtaamiseen.
Jos kiinnostaa jutella näistä asioista lisää, olen käytettävissä.