22 lokakuuta 2025
Vanhat potilastiedot ovat keskeinen osa potilaan hoitohistoriaa. Ne sisältävät tietoa aiemmista diagnooseista, tutkimuksista, lääkityksistä ja hoitopäätöksistä. Tietojen avulla varmistetaan, että hoito jatkuu turvallisesti ja katkeamattomasti, vaikka hoitopaikka tai järjestelmä vaihtuisi.
Moni kysyy: ”Mistä löydän vanhat potilastiedot ja miten niihin saa pääsyn?” Vastaus riippuu siitä, missä ja milloin tiedot on tallennettu.
Suomessa potilastietojen säilytys perustuu lainsäädäntöön ja kansallisiin ohjeisiin. Vanhat potilastiedot voivat sijaita esimerkiski erillisissä arkistoissa tai Kanta-palvelussa.
Järjestelmävaihdoksen yhteydessä rekisterinpitäjä vastaa potilastietojen käsittelystä ja säilyttämisestä. Rekisterinpitäjällä on mahdollisuus tallentaa vanhat potilastiedot Kanta-palveluiden Potilastietovarantoon, jolla on sähköisen säilyttämisen lupa. Kun tiedot on tallennettu onnistuneesti Kantaan, ne voidaan poistaa vanhasta järjestelmästä ja säilyttää jatkossa turvallisesti sähköisessä muodossa.
Jos tietoja ei ole vielä tallennettu Kantaan, on tärkeää varmistaa niiden saatavuus hoitotilanteissa myös järjestelmävaihdoksen aikana. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi erillisen katseluratkaisun avulla. Tärkeää on, että tiedot eivät katoa tai jää vanhaan ympäristöön.
Kuka saa pääsyn vanhoihin potilastietoihin?
Potilastietoihin pääsee vain, jos se on hoidon kannalta välttämätöntä tai potilas on antanut luvan. Potilaalla itsellään on oikeus tarkastaa ja pyytää vanhat potilastietonsa nähtäväksi. Usein tiedot löytyvät Omakanta-palvelusta, mutta kaikki historiatiedot eivät välttämättä ole siirtyneet sinne.
Siksi järjestelmien yhteensopivuus ja säilytysratkaisut ovat ratkaisevassa roolissa – jotta vanhat tiedot ovat saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan.
Kun terveydenhuollon organisaatio vaihtaa potilastietojärjestelmää, vanhojen tietojen säilyvyys ja saavutettavuus nousevat keskiöön. On tärkeää, että hoitohistoria ei katkea teknisen muutoksen vuoksi.
Rekisterinpitäjä päättää, miten vanhat potilastiedot käsitellään. Vaihtoehtoja ovat:
Jos tiedot tallennetaan Kantaan, ne voidaan poistaa vanhasta järjestelmästä ja säilyttää jatkossa turvallisesti sähköisessä muodossa. Jos taas tallennus ei ole vielä tehty, rekisterinpitäjän vastuulla on varmistaa, että tiedot ovat hoitohenkilökunnan käytettävissä esimerkiksi katseluratkaisun avulla. Näin hoito voi jatkua sujuvasti ja tietojen eheys säilyy koko muutoksen ajan.
Miksi vanhat potilastiedot ovat tärkeitä?
Vanhat tiedot muodostavat arvokkaan tietopohjan hoidon jatkuvuudelle. Ne auttavat:
Kun hoitohistoria on saatavilla, ammattilaiset voivat tehdä parempia päätöksiä ja potilas saa yksilöllisempää hoitoa.
Miten tiedon eheys ja rakenteisuus vaikuttavat vanhojen tietojen käyttöön?
Vanhat potilastiedot ovat hyödyllisiä vain, jos ne ovat luettavissa, ymmärrettävissä ja rakenteisesti tallennettu. Tiedon eheys tarkoittaa sitä, että potilaan hoitohistoria säilyy kokonaisena ilman katkenneita merkintöjä, puuttuvia dokumentteja tai epäselviä kirjauksia. Rakenteinen tieto puolestaan mahdollistaa sen, että järjestelmä voi hyödyntää tietoa automaattisesti esimerkiksi päätöksenteon tukena tai hoidon suunnittelussa.
Acute tukee rakenteista kirjaamista ja tiedonhallintaa. Kun vanhoja tietoja tuodaan aikaisemmasta potilastietojärjestelmästä, asiakkaiden perustiedot siirtyvät Acuteen rakenteisesti. Potilaskertomustiedot tuodaan tekstimuodossa, jolloin ne ovat edelleen luettavissa hoitotilanteissa. Tuoreempi potilastieto on haettavissa rakenteisesti Kannan arkistohaun avulla.
Jos vanhat tiedot on kirjattu vapaamuotoisesti tai eri formaateissa, niiden hyödyntäminen voi olla hidasta ja virhealtista. Siksi potilastietojärjestelmän on tuettava rakenteista kirjaamista myös historiatietojen osalta. Kun tiedot ovat rakenteisia, ne voidaan:
Vitec Acute tukee rakenteista tiedonhallintaa ja varmistaa, että myös vanhat tiedot säilyvät käyttökelpoisina. Tämä tukee hoidon laatua, tiedolla johtamista ja potilasturvallisuutta – myös vuosien päästä.
Vanhat potilastiedot ovat arvokas tietopohja turvallisen hoidon jatkumiselle. Kun rekisterinpitäjä huolehtii tietojen tallennuksesta oikein, tiedot säilyvät ja hoitopolku voidaan toteuttaa yhtenäisesti myös vuosien jälkeen. Potilaan oikeudet toteutuvat, ja hoito perustuu ajantasaiseen, kattavaan tietoon – myös silloin, kun tiedot ovat vuosien takaa.
Vanhat potilastiedot säilyvät turvassa, kun niiden hallinta ja arkistointi tehdään oikein.