TYÖOTE-hankkeella tehostetaan julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyötä

Työterveyslaitoksen TYÖOTE-hanke tuo sähköisen lähetteen yleiseen käyttöön julkisen terveydenhuollon lääkäriltä työterveyshuoltoon. Yhteistyö ja tiedon kulku tehostuu ja siten potilaan hoidosta tulee vaikuttavampaa.

Pauliina Kangas katsoo hymyillen kameraan. Sinisellä taustalla näkyy prosessikaavio.

Työterveyslaitoksen kolmivuotinen TYÖOTE-hanke on vastuullisen työkyvyn tuen kehittämiskokonaisuus, jossa tehostetaan työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä. 

Toimintamalli kannustaa sairaalalääkäriä kirjoittamaan aikaisempaa lyhyempiä sairauspoissaolojaksoja ja tekemään sähköisen lähetteen työterveyshuoltoon, jossa potilaan hoitoa jatketaan. Siten työterveyshuollon erikoisosaaminen työkyvyn ylläpitämiseksi saadaan entistä aikaisemmin ja systemaattisemmin hyödynnettyä. 

Työterveyshuollon erikoisosaaminen työkyvyn ylläpitämiseksi saadaan entistä aikaisemmin ja systemaattisemmin hyödynnettyä.

– Työterveyshuolto ottaa koordinaatiovastuun potilaan kuntoutustoimista. Yksilölliseen työkykyarvioon pohjautuvat toimenpiteet edesauttavat, etteivät sairauspoissaolot pitkity tarpeettomasti, Työterveyslaitoksella hankkeesta vastaava ylilääkäri Pauliina Kangas kertoo.  

Potilastietojärjestelmä ACUTEn toiminnallisuudet tukevat lähetteen vastaanottamista ja mahdollistavat näin TYÖOTE-hankkeen mukaiset kehitystoimenpiteet. 

Malli laajennetaan käyttöön koko Suomeen 

Pauliina Kankaan aiempi työkokemus työterveyshuollosta tukee ymmärrystä nykyisessä työssä kehittämishankkeen parissa. Hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö, ja sen hallinnoimisesta vastaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.  

Potilastietojärjestelmä ACUTEn toiminallisuudet tukevat lähetteen vastaanottamista ja mahdollistavat näin TYÖOTE-hankkeen mukaiset kehitystoimenpiteet.

– Keski-Suomessa hyödylliseksi osoittautunut toimintamalli saadaan käyttöön kaikkiin sairaanhoitopiireihin eli tulevaisuuden hyvinvointialueille syksyyn 2023 mennessä. Aloitamme aina yhdestä potilasryhmästä ja laajennamme hiljalleen uusiin. Tavoitteena on, että työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyöstä tulee mallin myötä jokapäiväistä ja normaalia arkea, Pauliina sanoo. 

Tällä hetkellä monessa sairaanhoitopiirissä tehostetaan e-lähetteen yhteyksiä, jonka jälkeen itse toiminta päästään aloittamaan.  

Toimintamallista hyötyä jokaiselle 

Uusi toimintamalli on poikkeuksetta herättänyt positiivisia ajatuksia, ja sen uskotaan tuovan hyötyjä monelle. Kun työterveyshuolto saa tiedot potilaan työkykyongelmasta ajoissa, jo sairauspoissaolon aikana pystytään sopimaan työhön paluun järjestelyistä. Sairaalat hyötyvät pystyessään keskittymään ydintoimintaansa eli potilaan hoitamiseen.  

 Sairaalalääkäri ei välttämättä tunne potilaan työtä, saati sitten työn muokkausmahdollisuuksia. Uudessa toimintamallissa hänen ei tarvitse arvioida työkykyä, vaan asian voi jättää työterveyshuollolle. 

Työnantaja hyötyy työntekijöiden sairauslomien lyhentyessä, mikä näkyy myös yhteiskunnan tasolla työllisyyden ja tuottavuuden kasvaessa. Tärkeimpänä osa-alueena työikäinen potilas hyötyy itse, kun työterveyshuolto tukee aktiivisesti hoitoa ja tekee yksilöllisen arvion työhön paluusta.  

– Työkyvyn tukitoimet saadaan ajoissa kohdennettua, mikä vähentää riskiä pysyvään työkyvyttömyyteen, Pauliina kiteyttää.