04 toukokuuta 2023
Sote-tiedonhallinnan ja digitalisaation valtakunnallinen strategiatyö on juuri meneillään. Tavoitteena on luoda lyhemmän ja pidemmän aikavälin visio, tavoitteet ja määrittää konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla tavoitteisiin päästään.
Aiemmin käynnissä oli Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia (2015–2020), jonka toimeenpano ei ihan onnistunut. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä tai työnjakoa ei avattu tarpeeksi, jolloin toteuttajat eivät tavoitelleet samaa tulosta. Strategia tuotti kuitenkin pohjan tulevaisuuden kehitystyölle. Sote-tiedon hyötykäyttöön saamisessa oli mukavasti huomioitu ja listattu erikseen myös yksityinen sektori. Kaikki ymmärtävät, ettei pelkästään julkisen terveydenhuollon avulla ehditä mitenkään hoitamaan kaikkia hoitoa tarvitsevia.
Digitaaliset välineet eivät auta, jos ne muuttuvat hepreaksi.
Nyt käynnissä olevan strategiatyön visio kuulostaa kunnianhimoiselta, mutta onko se sitä kuitenkaan. Luonnosvaiheessa oleva visio esiteltiin huhtikuussa Suuntaviivat nyt! Sote-tiedonhallinnan ja digitalisaation päivässä:
Digitalisaatio tuo sosiaali- ja terveyspalvelut asiakkaan saataville ajasta ja paikasta riippumatta (digitaalinen sote-keskus) sekä tarjoaa asiakkaille uusia välineitä ylläpitää omaa terveyttä ja hyvinvointia. Vuoteen 2035 mennessä 90 % asiakkaista saa yhteyden palveluihin 5 minuutin kuluessa.
Laadukas ja ajantasainen tieto sekä kehittyneet järjestelmät mahdollistavat palvelujen kohdistamisen ennakoivasti ja vaikuttavuutta lisäävästi. Palveluiden kysyntä käännetään laskuun ennakoivaa toimintaa lisäämällä.
Yhteys palveluihin ei vielä tarkoita sitä, että pääsisi hoitoon, jos sille on tarve. Digitaalisten palveluiden käytössä unohdetaan myös se, että jos on akuutisti sairas, jaksamista ja ymmärrystä ei välttämättä ole. Digitaaliset välineet eivät auta, jos ne muuttuvat hepreaksi. Tarvitaanko kuitenkin erilaisia väyliä hoitamaan esimerkiksi perussairauksia ja niiden seurantaa ja äkillistä sairastumista? Välineitä omahoitoon on jo nyt olemassa. Jokainen meistä tietää omasta käyttäytymisestään, kuinka aaltomaista itsehoidon aktiivisuus on. Ammattilaisen tukea tarvitaan auttamaan alkuun ja tsemppaamaan eteenpäin.